Pikkukullan hoitoa

Tänään ollaan ukkelin kanssa poikettu tavanomaisesta päiväjärjestyksestä. Pikkukulta sairastui viikonloppuna ja kun eilen oli vielä kuumetta, päiväkotiin ei tänäänkään ollut asiaa, vaikka kuumetta ei ollutkaan.
Pikkasen käytiin ulkoilemassa, lähellä oli mäenlaskuun hyvin käyvä aurauslumikasa, jossa poika olisi viihtynyt pitempäänkin, mutta kun oli ollut tottelematon ja vaihtanut minun huomaamattani käsiinsä ohuet villasormikkaat, jossa pari sormenpäätä vielä rikki, ohjailin reilun puolen tunnin ulkoilun jälkeen kotiin.
Naapurin nuorempi tyttö oli löytänyt huoneestaan tekemäni jämälankasukat, ja tyypillisellä iloisella tavallaan tanssahteli ne jalassaan suu korviin asti hymyssä. Tuntuu hyvältä kun joku ilahtuu tekeleistäni niin paljon.
Tätä kirjoittaessani kuuntelen uutisia Perussuomalaisten Ruohonen-Lernerin syrjäyttämisestä. Näinköhän Soinin valtakausi rupeaa murtumaan kun hänen oikea kätensä ja ilmeisesti puolueen ainoa älyllinen olento syrjäytettiin julmasti. Enpä paljon pahastuisi jos puolue hajoaisi mahdottomuuteensa.Kuka siellä sitä paitsi osaa kansanedustajien idioottimaiset temput ja lausunnot selittää medialle, tai silittää, niinkuin Ruohonen-Lerner teki. Hän on lajitovereilleen syystäkin katkera.
Niin ja sitten asiaan, eli neulomiseen. Eilen aloitin 7-veljestä lankojen jämälankaprojektin. Menossa vihreäsävyiset langat, joita jostain syystä tulllut minulle uutena värinä lankakoriini. Ja jämälankojahan riittää varmaan kilokaupalla. Ja niinkuin iloitsin Nalle-lankojen loppumisesta, niin pikkunöttösiä pulpahteelee vieläkin tuon tuosta esille seiskaveikkojen alta.
Korissa tuskin kolmasosaa jämistä, aika paljon tuossakin.
Kävin tänään ostamassa Novitan uuden Lapaslehden, josta kuvittelin apua saavani lankojen tuhoamisessa, mutta kuin kohtalon langansolmuna paljastui, että suurin osa kivoista malleista, jotka haluaisin toteuttaa, onkin neulottu juuri Nalle-langoista.