JUHANNUS JA KESÄKUUN LOPPU.

Niin mennään kohti heinäkuuta että kohina käy. Molemmat lapsenlapset olivat hoidossa juhannukseen asti ja periaatteessa mukavasti meni. Pojilla oli oikein listaan merkityt peliajat tabulle ja kun ei muuta sanktiota voinut käyttää, peliajan menetys toimi hyvänä motivoijana käytökselle, pelkkä uhka jo riitti hillitsemään riehakkaamman menon.
Juhannuksesta tyttäreni jäi myös lomille ja hoitovastuu siirtyi meiltä pois. Mutta ei halivastuu ja silminä rannassa olo eikä ruuanlaittovastuu. Hassua sinänsä, että mökillä teen aika usein ruokaa kaikille, vaikka alan koulutusta löytyy ihan muualta.
Tässä olikin hyvä aasinsilta Juhannuksen ruokiin, kaikesta ei ole kuvia, mutta juhannuksen pääruuasta, rosvopaistista, sain muutaman kuvan otettua, tai itseasiassa sen teosta, nälkä voitti sitten annoskuvaukset.

Tässä nuotio on sytytetty maauunin päälle.

p

Lihojen paketointia

Tuntikausia maauunissa nuotion alla muhineita paisteja nostetaan.

Kanaverkot poistetaan paistikääröjen päältä.

Paistinleikkuu.

Tähän vielä hiukan rosvopaistin lisukkeista; tietysti valkosipuliperunoita, tietysti valkosipulimössöä, joka meillä on majoneesia ja juustoraastetta sopivasti valkosipulilla maustettuna, kaaliporkkanapaprikakukkakaali ym.kasvishöystö ja jälkiruuaksi Briittakakkua.
Tässä kohtaa taas harmittaa kirjoittaa blogia tabulla, ei taivu haluamakseni sivun rytmitys, ei millään.

Laitan vielä viimeisimmän ruokakuvan, näillä herkuilla ollaan lopettamasa kesäkuuta, ihan ehdoton kesäherkku, muurinpohjaletut, tuoreet kotimaiset mansikat ja kermavaahto, hyvältä maistui.

KESÄMAILLA

 Toista viikkoa on hujahtanut kuin huomaamatta. Päivät soljuvat leppoisen kiireisinä ja iltasella saunan ja iltapalan jälkeen olen ollut valmis nukkumaan samaan aikaan Pikkukullan kanssa. Minulle on suotu melkoiset unenlahjat ja jos ei huolia ja murheita ole, nukun kuin tukki heräämättä.
Tänä kesänä kaikki on kukkinut varhain ja runsaasti, toivottavasti jotain jää loppukesällekin, muuten on aika tylsää.

Valkoinen sireeni on yksi lempikukistani, valitettavan lyhyt
vain on se aika, jonka siitä saa nauttia. Kuva toki aina muistuttaa mieleen sen kauneuden.

Pihalla on ruusupenkki, aluksi oli kivaa kun tervakukat ja koiranputket kukkivat, kaikkea en raskinut kitkeä, nyt se hiukan harmittaa, kun ruusupenkki on peitynyt koiranputken ja tervakukan alle, joukossa tietysti myös nokkosta. Yritän se Juhannukseen mennessä saada jonkinmoiseen kuntoon.

Toin kotoa muutaman tomaatintaimen, tässä ne ovat ulkoilemassa ja odottelevat lopullista, aurinkoista paikkaa pihalla. Yksi kurkun taimikin on joukossa.

Pikkukulta iltauinnilla.

Näihin tunnelmiin ja juhannusviikolle kaikkea mukavaa toivottaen lopettelen tällä erää,

KESÄAUTO

Hankittiin meille kesäauto. Ukkeli sitä laitteli katsastuskuntoon ja taisi jopa kolmannella kerralla mennä läpikin. Siispä torstaina luultavasti pääsemme sillä huristelemaan kesämaille.
Sitä ennen tekaisin palveluksen tehneille kavereilleni sukat, sinisävyiset raitasukat herralle, niistä kuvaa jo aikaisemmassa postauksessa. Rouva saa kukkasin koristellut pinkit kesäsukat.

 

Nyt kun hommat on hoidettu, huomenna aion nauttia kampaajalla hiusten leikkaamisesta, kesätukkamallia täytyy pyytää, niin sillä pärjää sen pari kuukautta mökillä. Pikkuhiljaa olen jo laittanut tavaroita kasaan, tiedän kyllä että jotain tuikitärkeää unohtuu. Onneksi posti kulkee ja viimeistään juhannukseksi porukkaa tulee, niin saadaan unohtuneet.
Yksi huoli vielä on, kuinka saan ikkunalla pitkiksi venähtäneet, jo kukkivat tomaatintaimet ehjänä perille.
Ai niin, on tietysti vielä toinenkin huoli, kuinka kotiin jäävät kukat selviävät kesän hiukan huolettomien kastelijoiden hoivissa. Santut ovat juuri puhkeamassa kukkiin, samoin perhoskämmekkä, anopin joulukaktuksen tahtoisin myös säilyttää, samoin enkelinsiiven ja vuoripalmun ja ja ja....

KESÄKUU

Nyt se alkoi, lomakausi. Tänään on Pikkukullan syntymäpäivä, kuusi vuotta sittenkin oli sunnuntai, kun poika ensi parkaisun päästi.
kun kysyin lahjatoivetta, kauka viisas poika vastasi:"en mä mitään tarvii, yllättäkää minut."

Tässäpä tämä yllätys nyt olisi, perheessä myös miespuoliset tykkäävät saada kukkia. Perheen isä hoitaakin viherkasvit.

Muutama lahja jo avattu, kummisedän tuoma peli taisi olla mieluisin. Mummin kassissa olleet vaatteet eivät kovin kauaa kiinnostaneet.

Niinkuin aina, Pikkukullan kotona on paljon kaikkea herkullista syötävää, eikä mikään ihme, onhan tyttäreni kokki ja leipuri-kondiittori ja vävy on keittiömestari.