TILAUSTÖITÄ

Voi kömmähdysten kauhistus. Tämän päiväistä blogiani asentaessani tein taas muutaman kokemattomuus virheen. Sain poistettua kaikki tekstini. Onneksi en pahemmin hermostunut, joten sain kaikki muut, paitsi viimeisimmän postaukseni pelastettua, siinäkään ei mitään kuolematonta filosofiaa ollut, postailin kuvia viime viikkoisista neuleistani, kaikki tilaustöitä.
Laitetaanpa sitten kuvat uusiksi:

Irinat

 

 Näihin lapasiin otin pintaneuleen ohjeen joltain venäläiseltä sivulta, joten olkoot sitten nimeltään vaikka Irinat.
Irinoiden ohje on aikaisemmassa
postauksessani.

Kirjoneuleiset kuuluvat samaan tilaukseen Irinoiden kanssa.

IFK:n fanisukat

Kukkaiskynsikkäät

 

 

 

 

 

 

Mikäli joku vain ohjetta kaipailee, lisään toki mielelläni.
Näitä kynsikkäitä on kiva tehdä, valmistuvat nopeasti ja tulee nättiä.

Aamiainen hiukan eri tavalla

Yleensä meillä syödään puuroa aamiaiseksi ja melkein aina se on hauduteltu kaurasta. Mitään pikapuuroa en suostu syömäänkään. Joskus viikonloppuna teen jotain erilaista.
Viikolla netistä pompsahti silmille sellainen sivu kuin Herkkusuu.fi. Heillä on sivuillaan aika paljon erilaisia ohjeita, yksi aamiaisohjeista sitten jäi mieleen niin paljon kummittelemaan, että eilen oli pakko ostaa kaupasta aineet pekoni-muna-paahtoleipä aamiaiseen. Tämä on Martha Stewartin tapaan valmistettu aamiainen. Mikäs siinä sitten niin kummallista olisi, että ihan ohjetta tarvitsisi?  No ei sitten mikään, sen osasi kerta lukemalta toteuttaa.

Tällainen meni uuniin

Laita pekonit unipellille leivinpaperin päälle, uuni n. 190 astetta,  kypsenä n. 10 min. Leikkaa sillä aikaa paahtoleivästä muotilla pyöreitä läpysköitä, taputtele ne ohuemmiksi ja puolita. Vuoraa leivillä muffinssivuoat, voitele leivät voisulalla,. Laita leipien päälle kypsennetty pekoni ja kananmuna, hiukan suolaa ja pippuria pinnalle ja uuniin n. 20 minuutiksi. Minulla oli liian pienet vuoat, joten valkuaiset tulivat yli.

Ja tällaiset sieltä tulivat ulos

Vaikka nuo näyttävät pieniltä, olivat ne melkoisen täyttäviä. Muffinssit olivat hyvin maukkaita, muna oli juuri sopivaksi hyytynyt uunissa. Jos haluaa että keltuainen on juokseva, voi tietysti kypsennysaikaa lyhentää. Valitettavasti yhtään leikattua muffinssia ei jäänyt jäljelle, jotta olisin saanut kuvaa hyytymisasteesta.







Mieheni näki työpöydällä paahtoleipäviipaleet, joista olin ottanut pyöreät rinkulat irti. Heti hän rupesi suunnittelemaan niillekin käyttöä, eli pannulle pekonit rasvaksi, sitten pannulle leikatut paahtoleipäpalat ja muna reikään kypsymään. Kyllä kyllä, mutta se onkin sitten jo toinen aamiainen ja toinen postaus.

Kirkolla kahvilla

Kannelmäen seurakunta lähestyi meitä kahville kutsulla, aiheena eläkeikä. Minun nyt piti tietysti ensin vastustaa ajatustakin, kun nyt muutenkaan en niin perusta kirkossa käymisistä ja kahvikin närästää ja jalkakin on kipeä....Ukkeli sai sitten ylipuhuttua lähtemään, ja  ihan kiva oli että mentiin sinne kirkolle.
Aluksi tietysti oli ne tavalliset löpinät ja laulut ja soitot, oikeasti kyllä laulusolisti oli mahtava, jostain syystä ihan eri kuin ohjelmassa mainittu, lauloi äärettömän hyvin ja koskettavasti, niinkuin nyt iso mies isoine bassoäänineen vain voi.
Tilaisuuden kohokohtana oli kyllä puhujavieras, valloittava persoona, Aino Suhola. Miten lienen ollutkin niin herkillä, melkein samaan aikaan piti itkeä liikutuksesta ja nauraa hirnahdella hänen jutuilleen. Täytyy varmaan ainakin yksi hänen kirjoistaan lukaista, ja mikä ettei muitakin, jos teksti on yhtä mukaansatempaavaa kuin puhe. Ja kuitenkin on kyse kepulaisesta uskovaisesta, ei ihan samaa ideologiaa edusteta, mutta ainahan voi kepulaisissa uskovaisissakin olla poikkeuksia ihmisinä. Annan Ainolle yhden kirjan verran mahdollisuutta viedä kallisarvoista aikaani.
Pitkästä aikaa tuli tilaustöitäkin, kun tuli yksi, tuli toinen ja tänään vielä kolmaskin, niin ettei ihan sovi hurjaksi heittäytyä ja pelkästään lukemaan ryhtyä, Suholaakaan, joululahjakirjojanikin olen nyt vasta aloitellut, Leena Lehtolainen iltasatuna.

Lankoja seitsemään pariin lapasia, tilaustyö

Hifk:n fanisukat

Niin,ne käsityöt, yksi tilaajistani lähetti lankoja, tilasi 7 paria lapasia ja jos lankaa jää, vielä yhdet, katsotaan mitä tuleman pitää, toiset lapaset meneillään vasta.Tilaaja halusi sellaiset lapaset joista olen blogiinikin ohjetta laittanut ja kuvan.Toinen tilaaja haluaa mustat kynsikkäät pinkeillä kukkasilla ja kolmas tilaaja Hifkin fanisukat, kilpi logolla. Kilpi on isotöinen, mutta kun jo lupasin, niin teenhän minä.

Ompeluseuralaispalvelu

Ei liene vaikeaa arvata miksi roikun täällä blogia kirjoitamassa aamupäivällä yökkäri päällä, tukka laittamatta ja hommat  vaiheessa.  Niin, pitäisi ryhtyä, ruveta tai alkaa. Tänään olisi nimittäin erittäin hyvä päivä vaihtaa kukkamullat, jos vain joku ne multasäkit jaksaisi kantaa kaupasta kotiin.Tapanani on jo jonkin aikaa ollut tehdä viikkosiivous saunapäivänä,  käymme taloyhtiön saunassa torstaisin. Nyt vain ei huvita lähteä kauppaan vaikka pitäisi, muutenkin, jääkaappia pitää täydentää.
Näillä aasinsilloilla pääsen vihdoin asiaan, syynä on tämä:

Kaksi sukkaa yhtäaikaa pyöröppuikoilla

Eilen illalla vihdoinkin ompeluseurassa yksi Marjoistamme ehti neuvoa minulle tuota tekniikkaa. Marjoja on kolme, Ko, Ke Ja Pi. Pi oli asialla, kun vihdoin sain itse vietyä puikot ja langat kotikoloomme.
Nyt olen eilisillasta asti neulonut noita kahta vartta ja toki tekee mieli viedä tuo neule loppuun asti tuolla tekniikalla. Jostain syystä vain teen koko ajan alkeellisia virheitä, joita ei ihan yksinkertaista ole korjata, kun pitää purkaa kahta sukkaa, jotta pääsee virhekohtaan asti.
Pieni porukkamme oli eilen varsin virkeässä tilassa, kun jo muutaman kerran meitä on ollut vain viisi, eilen oli peräti yhdeksän iloista neulojaa ja virkkaajaa. Ja keskustelut, ne ovat parasta, Marja esitteli siilejään, Sanna toi huovutusvilloja, keskustelimme Roskalavaprojektista ja Roskalavapaviljongista, maailman ylikansoittumisesta, neulomisesta ja langoista tietysti myös.
Koskaan en olisi voinut uskoa, että täysin vieraat naiset voivat ystävystyä, nauraa ja jutella, välillä hyvinkin aroista asioista, näin vapautuneesti. Ompeluseuramme ei ole vain ohjannut käsotöiden tekemisessä, se on antanut niin paljon, uusia ystäviä ja uusia tapahtumia, iloa ja naurua, hyviä hetkiä.

Niin se aika rientää...

Melkoisella vauhdilla kevät on edennyt täällä Helsingissä. Lumia ei juurikaan ole, joskaan niitä ei ole mainittavasti ollut koko talvena.
Ompeluseurassamme väki on vähentänyt käyntejään, tällä viikolla tiistaina meitä oli sentään kahdeksan, joten aina joku sentään pääsee piipahtamaan. Nyt olisi tarkoitus viettää lähiviikkoina Pikkuvappua, pikkujoulut kun  menivät hyvin pienellä porukalla ja hyvin rauhallisesti, jotain meininkiä pitää siis saada aikaiseksi. Meidän pitää tehdä jotain oikein keväisen mukavan hauskaa, alkaahan siinä huhtikuussa varmaan neulontakausikin jo lopahtamaan. Neulootikot kyllä suunnittelivat puistoneulomisia kesäksi, eikä se hassumpi idea olisikaan.

JA VAIHTEEKSI JÄMIKSIÄ:
 

Ystävälle

 

Näitä kukkaiskynsikkäitä oli kiva tehdä, en edes yrittänyt tehdä kukista samanlaisia, eihän niitylläkään kukat samanlaisia ole.

Isommalle kullalle